Moikka taas vaan kaikille!

Olen hirveän pahoillani, kun ei ole tullut uutta postausta, se johtuu siitä, että olin ihan hirveässä flunssassa. Nyt olen kyllä jo ihan terveenä! Mutta siis täällä olen taas uuden postauksen kanssa.

Olin nimittäin eilen lenkillä koirani kanssa. Kun aloin mietti, että mitä hän oikein merkitsee minulle. Silloin tajusin, kuinka tärkeä hän minulle oikeasti on. Ja kuinka paljon häntä rakastankaan!! Minua ärsyttää ihmiset, jotka ovat silleen:”Se on vain koira”. Mutta kun se ei ole vain koira, ei ainakaan minulle. Minulle koirani on super hyper tärkeä, enkä voisi kuvitella elämääni ilman häntä. En ymmärrä, miten paljon pieneen karvaturriin voikaan mahtua rakkautta. Okei, ei minun koirani nyt niin pieni ole. Koirani on nimittäin labratorinnoutaja. Minun pieni karvaturri on todella iloinen, ja innokas, vaikka onkin iältään jo 10vuotta. Eli aika vanha isoksi koiraksi. Vaikka koiraani, ei kyllä uskoisi 10-vuotiaaksi, ei ainakaan silloin kun se on ulkona, etenkään jos ulkona on lunta. Tänäänkin kävimme vähän lumessa juoksemassa, ja hän meni aivan sekaisin, se vain hyppi ja juoksi ja hänestä oikein huikui, kuinka hän nautti!!

Löytyykö lukioistani innoikkaita koiraihmisiä, miksei vaikka kissaihmisiäkin. Jos olet innokas eläinihminen, ilmottaudu ihmeessä kommenteissa!!

Mutta eiköhän tämä riitä tällä kertaa. Kiitos paljon jos luit, ja jatka ihmeessä lukemista! <3<3